lauantai 30. lokakuuta 2010

avaan oven hiljaa hymyilen/ ehkä päivä tääkin on mua varten

Laukussa on vihreetä villalankaa ja filmikamera. Menen ja tulen. Lähinnä kodin ja koulun väliä. Viimeaikoina vähän enemmän Orivesi myös. Kissa on opetellut puhumaan, naukumaan. Se alkaa tunnistaa tuttuja.

Puikoilla on sivarisukka nro3. Viikonlopun aikana olisi tavoite saada myös nro4 valmiiksi. Sitten kaksi paria tehtynä! c:

Jalkoja, selkää, joka paikkaa kolottaa eilisen illan 40-luvun voimistelun puolitoistatuntinen sessio koululla. Se oli ihan hauskaa ja varmasti myös kuntoa kohottavaa. Olis kiva pysyä edes vähän kunnossa. Mulla on suunnitelmia sitten kun koulu loppuu (siihen on enää 6 päivää, näistä 2 koulussaolemisen päivää).


Harvoin kuuntelen tän tyyppistä musiikkia, mutta kuulin biisin tänään herätessäni radiosta ja sanat sopii hyvin tähän oloon, päivään ja yleisesti mun asenteeseen, joka oli hetken ajan tänä syksynä hukassa mutta onneksi tuli takaisin.

Toisaalta unelmoin muuttamisesta pois tästä nykyisestä asunnosta Tampereen keskustassa, ihan koulun lähellä. Tässä on ollut kyllä mukava asua 3,5 vuotta ja omalta kodilta aikalailla on tuntunut jo pitkän aikaa. Tämä on vain kovin hämärä, tarvitsisin enemmän valoa.
Toisaalta haluaisin pysyä tässä kunnes seuraavat kuviot ovat ihan varmoja. Toistaiseksi on sellainen sopimus, että vuodenvaihteeseen saan olla tässä.

Eilen sähköpostilaatikkoon kilahti valintakoekutsu Haaga-Heliaan journalismin koulutusohjelmaan. Olen iloinen kutsusta, vaikka opiskelemassa en olisikaan ens tammikuussa. Sitten se olisi se Helsinki. Ja sitä ajattelen ihan hymyillen ja jännittävällä odotuksella.

Koskaan en ole kokenut erityisempää vetoa Helsinkiin kaupunkina jossa asua. Se on tuntunut aina jotenkin vieraalta, kun siellä on käynyt. Mutta tiedän kyseisessä kaupungissa asumisesta vain hyvin vähän. Ja metroista pidän, suorastaan ihastelen niiden tunnelmaa. Siispä ajattelen niin, että ehkä kuitenkin tässä jossain opiskeluvaiheessa tulen sinne kuitenkin päätymään.

Tampere tulee silti aina pysymään kaupunkina, johon ensimmäistä kertaa muutin asumaan yksin. Minusta tuli täällä opiskelija! Hyvin paljon pidän tästä kaupungista... se on suloisen pieni, kuitenkin. Sopiva. Sopivuus merkkaa. '

Seuraavaksi juon teetä, jota ostin B:ssä ekomarketista. Se on viininpunaista, paksua kuin lämmin mehu ja mielenkiintoista. Huomaan, että en ole juonut kahvia viikkoihin.

Tänään saatan ottaa junan Orivedelle ja pysyä siellä maanantaihin saakka, jolloin on vaalipaneeli lukiolaisille, jossa olen mukana.

Tule jo talvi!
Ruut

1 kommentti:

  1. Mitä pläänejä sulla on koulun jälkeen?

    Ja onnea valintakoekutsu johdosta! Helsinki voi hyvinkin olla myös paikka, jossa tuut vaan käymään, eihän tänne tarvitse koko elämäkseen jäädä. Ois hieno saada sut stadiin. Mulle tää on tietysti kaikki kaikessa, joka päivä löydän täältä jotain uutta kaunista. Ja on metrot ja lähijunat. http://www.youtube.com/watch?v=aOSvp1qBrUw

    VastaaPoista